Asiakas valitsee teräksen laadun ja päästöjen tason – Feon toimittaa tuotteet ja faktat

Terästeollisuus leikkaa hiilidioksidipäästöjään vaiheittain. Samalla Feon varmistaa, että jokaisessa vaiheessa on tarjolla laaja skaala vaihtoehtoja ja selkeitä faktoja, kuten ympäristöseloste (EPD).

Terästeollisuuden vihreä siirtymä etenee. Luvassa on lisää investointeja teräksen vähäpäästöiseen tuotantoon sekä EU:n tuontitulleja suuripäästöiselle teräkselle.

Feonin asiakkaisiin vaikuttavat ennen kaikkea loppuasiakkaiden vaatimukset sekä uuden rakentamislain velvoittama hiilijalanjälkilaskenta, jonka arvioidaan tulevan voimaan vuoden 2026 alussa.

”Meidän tehtävämme on tehdä muutokset mahdollisimman helpoiksi asiakkaillemme. Me varmistamme, että tarjolla on joka vaiheeseen sopiva tuotevalikoima. Pystymme jo nyt tarjoamaan kaikkia päätuotteita perinteisenä masuunipohjaisena teräksenä sekä vähäpäästöisenä eli vihreänä teräksenä”, sanoo Feonin hankintajohtaja Juha Pakomäki.

Ympäristöselosteet asiakkaan avuksi

Pakomäki on huomannut, että yhä useampi asiakas laskee rakennusten tai muiden tuotteidensa hiilijalanjäljen jo nyt ja haluaa osoittaa sen myös asiakkailleen.

”Siksi olemme tuottaneet kaikista päätuoteryhmistämme ympäristöselosteet. Olemme laskeneet tuotteiden ympäristövaikutuksiin kaikki kuljetukset ja omien palvelukeskustemme toiminnan. Esimerkiksi Hattulan teräspalvelukeskus on jo nyt hiilineutraali.”

Pakomäki huomauttaa, että tukkurin päästöt kuljetuksineen ovat vain pieni osa kokonaisuudesta mutta niidenkin leikkaamisella on merkitystä siinä vaiheessa, kun teräksen tuotannon päästöt romahtavat.

Vihreän ja masuunipohjaisen teräksen laaja skaala

Terästeollisuuden suurimmat päästöt tulevat masuuneista, joissa rautamalmi pelkistetään fossiilisen kivihiilen avulla. Pienimmät päästöt aiheuttaa puolestaan kierrätysteräksen valmistus valokaariuunissa. Esimerkiksi kvarttolevyissä masuunipohjaisen teräksen hiilidioksidipäästöt nousevat yli 2700 kiloon terästonnia kohden, kun taas vihreimmän teräksen päästöt jäävät 500 kilon kieppeille.

Koska kierrätysteräs kattaa vain vajaan kolmanneksen teräksen tarpeesta, terästeollisuus kehittää jatkuvasti rautamalmin pelkistysmenetelmiä, jotka olisivat perinteistä masuunituotantoa vähäpäästöisempiä. Osa niistä on jo käytössä, mutta niissäkin käytetään edelleen fossiilisia raaka-aineita. Odotuksia on kasautunut runsaasti vihreään vetyyn, jonka käyttö johtaisi päästöttömään pelkistykseen. Pakomäki ei jäisi odottelemaan.

”Vaihtoehtoja on jo nyt, jos haluaa vähentää käyttämiensä terästuotteiden hiilidioksidipäästöjä.”

Maahantuojat valmiina tuontitulliin

Pakomäki uskoo, että EU:n tuontitulli eli hiilirajamekanismi (CBAM) sekä EU:n sisäisten päästöoikeuksien hinnannousu johtavat ennen pitkää siihen, että vähäpäästöisen ja suuripäästöisen teräksen hinnat lähestyvät toisiaan. Tuontitullin asteittainen siirtymäaika on 2026–2034, mutta maahantuojat ovat harjoitelleet sitä jo viime vuodesta alkaen raportoimalla tuotteiden päästömääriä.

”Tuontitullin tavoitteena on kannustaa EU:n ulkopuolisia teräksen tuottajia vähentämään päästöjään siten, että suuripäästöisen tuontiteräksen hinta nousee EU:n sisällä. Näin varmistetaan eurooppalaisen ja tuontiteräksen reilu kilpailu.”

Feon Oy 3.12.2024