Vuosi 2026 tuo muutoksia teräksen tuontiin EU:n ulkopuolelta. EU:n hiilirajamekanismi siirtyi 1.1.2026 maksulliseen vaiheeseen, ja samanaikaisesti teräksen tuontikiintiöihin on esitetty muutoksia. Muutosten vaikutukset tarkentuvat sääntelyn edetessä. Feon on varautunut tilanteeseen vaihtoehtoisin hankintasuunnitelmin.
Teräksen tuonti EU-maihin uudistui vuoden alussa useilta osin. EU pyrkii näin suojelemaan eurooppalaista teräsalaa hiilivuodolta eli päästöjen ohjautumiselta EU:n ulkopuolelle sekä vastaamaan maailmanlaajuiseen teräksen ylituotantoon.
”Uudistusten keskeiset periaatteet ovat nyt tiedossa, mutta osa käytännön soveltamisesta täsmentyy edelleen. Muutokset lisäävät hallinnollista työtä ja vaikuttavat kustannusrakenteeseen”, toteaa Feonin hankintajohtaja Juha Pakomäki.
Pakomäki kollegoineen on laatinut vaihtoehtoisia hankintasuunnitelmia, kouluttanut henkilöstöä ja uudistanut tietojärjestelmiä muutosten varalle. ”Tehtävämme on varmistaa, että kustannuksemme pysyvät hallinnassa kaikissa tilanteissa, jotta pystymme tarjoamaan kilpailukykyisiä hintoja eikä asiakkaidemme tarvitse murehtia tulevia muutoksia.”
CBAM siirtyy maksulliseen vaiheeseen
Ensimmäinen merkittävä uudistus on EU:n hiilirajamekanismi (CBAM), joka siirtyi vuoden 2026 alusta raportointivaiheesta maksulliseen soveltamiseen. Mekanismi koskee myös terästä ja velvoitteet kohdistuvat tuojiin, jotka ylittävät vuosittaisen 50 tonnin tuontimäärän.
Maahantuojien on jatkossa hankittava CBAM-todistuksia tuontiteräksen hiilidioksidipäästöjen perusteella. Todistusten hinta määräytyy EU:n päästökaupan viitehinnan mukaan ja seuraa sen kehitystä.
”Olemme harjoitelleet päästöjen raportointia toimittajien kanssa jo parin vuoden ajan, ja se sujuu hyvin. Järjestelmän keskeiset periaatteet ovat tiedossa, mutta sen käytännön soveltaminen tarkentuu edelleen. Seuraamme kehitystä tiiviisti ja varaudumme eri vaihtoehtoihin”, Pakomäki kertoo.
Hintakehitys markkinatilanteen mukaan
CBAM lisää kustannuksia erityisesti korkean päästöintensiteetin tuotantoon. Hintakehitys määräytyy kuitenkin markkinaehtoisesti.
”Eniten CBAM-maksuja kohdistuu tuotantoon, jossa käytetään masuunia ja fossiilista energiaa, ja vähiten sähköuunipohjaiseen, vähäpäästöiseen tuotantoon. Keskimääräinen hintatason muutos voi vuoden aikana olla noin 5-7 prosentin luokkaa, mutta toteutuva kehitys riippuu päästöhinnoista ja markkinatilanteesta”, Pakomäki arvioi.
CBAM koskee alkuvaiheessa raaka-aineita, joihin muun muassa teräslevyt ja -putket lukeutuvat. Euroopan komissio on käsitellyt myös velvoitteiden mahdollista laajentamista pidemmälle jalostettuihin tuotteisiin. ”Mahdollinen laajentaminen tukisi hiilivuodon estämistä ja eurooppalaista teollisuutta, mutta toisi mukanaan lisää raportointiin liittyviä vaatimuksia”, Pakomäki sanoo.
Lisäkeinoja EU:n oman terästuotannon tukemiseksi
Pakomäki arvioi, että sääntelymuutokset vaikuttavat tuontivirtoihin ja kysyntään EU:n sisämarkkinoilla. CBAM:n pitkän aikavälin vaikutus riippuu siitä, kuinka laajasti päästöjä vähennetään myös EU:n ulkopuolisessa tuotannossa.
Euroopan komissio on esittänyt teräksen tullittomien tuontikiintiöiden pienentämistä. Kiintiön sisällä tuonti säilyy edelleen tullittomana, mutta kiintiön ylittävältä osalta sovellettava tullimaksu nousee 25 prosentista 50 prosenttiin.
Komissio on lisäksi edistänyt teräksen aiempaa parempaa jäljitettävyyttä. Uusi sääntö määrittäisi teräksen alkuperän sen mukaan, missä teräs on ensimmäisen kerran sulatettu ja valettu. Näin esimerkiksi Euroopassa valssattu levy olisikin kiinalainen, jos raaka-aineena käytetty teräsaihio on tuotu Kiinasta.
Teräksen hankinta edellyttää jatkossa entistä tarkempaa markkinaseurantaa ja sääntelyn tuntemusta. Seuraamme kehitystä tiiviisti, jotta pystymme hankkimaan terästä kestävästi kaikissa tilanteissa. Asiakkaidemme näkökulmasta tärkeintä ovat toimitusvarmuus, kilpailukykyinen hinnoittelu ja ennakoitavuus – näistä pidämme kiinni myös toimintaympäristön muuttuessa.
25.2.2026